Kulttuuria laidasta laitaan

Viimeiset pari viikkoa ovat menneet aika lailla työn touhussa, sillä toimistolla on ollut aikamoinen kiire. Kuitenkin eletään sesongin loppuvaihetta, joten helpotusta on luvassa viimeistään lokakuun lopussa.

Viikko sitten kävin ensimmäistä kertaa Institut du Monde Arabe :ssa, joka on siis arabikulttuurin ja -historian keskus täällä Pariisissa. Keskuksessa on museo, josta löytyy kaikenlaista kiinnostavaa tietoa, videoita ja esineitä arabikulttuurista.

Vaikka rakennuksessa sijaitsee museo ja kulttuuri, jota se esittelee on vanha ja perinteitä kunnioittava, on itse rakennus kuitenkin hyvin moderni. Erityisen hienoja ovat nämä metallilaatat, joista julkisivu muodostuu ja joiden läpi valo siivilöityy sisälle. Rakennuksen sisältä laatat näkee erityisen hyvin. Rakennuksen on suunnitellut ranskalainen arkkitehti Jean Nouvel nerokkaasti niin, että metallilaattoja ohjailemalla rakennukseen paistaa aina aurinko juuri sopivasti. Itse laattojen kuviointi kuitenkin vie ainakin minut jo ajatuksissani arabikulttuuriin, joten ehkä jo itse rakennuksessa tulee ilmi koko instituutin tehtävä: ymmärrys ja ystävyys arabimaiden ja Ranskan sekä koko länsimaisen Euroopan välillä, erityisesti tieteen ja teknologian alolla.

 


Valitettavasti en voi suositella museota kenellekään, joka ei osaa ranskaa, sillä suurin osa infoteksteistä oli vain ranskaksi, joten minäkään en ihan kaikkea ymmärtänyt. Kuitenkin kaikki, mitä luin, oli todella mielenkiintoista. Tiesittekö esimerkiksi, että nykyään käytettävät arabian kielen kirjaimet kehittivät itse asiassa kristityt Välimeren alueella ja arabiaa on kirjoitettu jo vähintään 500 jKr.? Siitä sekä kirjoitettu että puhuttu kieli on kuitenkin muuttunut ja kehittynyt lisää ja nyt oikeastaan kukaan ei puhu klassista arabiaa äidinkielenään, vaan siitä on kehittynyt useita erilaisia variantteja. Tietenkin suuri osa arabikulttuurista on sidoksissa islamin uskoon, mutta museossa oli esitetty mielenkiintoisesti myös se, miten kolme (nykyään) maailmanuskontoa, islam, juutalaisuus ja kristinusko ovat kaikki vaikuttaneet arabikulttuuriin.

Toisen kulttuurielämyksen sain tänä viikonloppuna, kun kävimme Keeleigh'n kanssa Auvers-sur-Oise:ssa. Se on pieni kylä noin 30 kilometriä Pariisista ja junamatka sinne taittui noin 45 minuutissa. Kylä on erityisesti kuuluisa eräästä entisestä asukkaastaan: Vincent van Gogh. Vaikka hän ei kerennytkään asua kylässä kauaa, hän maalasi siellä suhteellisesti enemmän kuin muina elinaikoinaan, noin 70 taulua 60 päivän aikana!

Église Notre-Dame de l'Assomption. Voi olla, että olet nähnyt maalauksen, joka muistuttaa tätä kirkkoa:
L'Église d'Auvers-sur-Oise

Valitettavasti kylä tunnetaan niin näistä van Goghin maalauksista, myös siitä, että tämä kylä jäi hänen viimeiseksi asuinpaikakseen. Vaikka taiteilijaa pidettiin tarkasti silmällä ja hänen mielenterveyttään tarkkailtiin jatkuvasti, lopulta hän tappoi itsensä ampumalla itseään rintaan. Kahden päivän päästä ampumiseta hän menehtyi veljensä ja ystäviensä läsnäollessa. Auvers-sur-Oisessa voi käydä vierailemassa niin van Goghin veljesten haudalla kuin majatalossa, jossa Vincent vietti viimeiset hetkensä.

Majataloon pääsee käymään ja taiteilijan huonetta ei ole vuokrattu enää koskaan sen jälkeen kun hän kuoli siellä. Pääsymaksu kuusi euroa tuntuu aika korkealta, kun sillä pääsee näkemään vain yhden huoneen sekä viitisentoista minuuttia kestävän diaesityksen, mutta meille selvitettiin, että varoja kerätään, jotta he voisivat toteuttaa van Goghin viimeisen toiveen: hän halusi, että hänen taidettaan esitellään kahvilassa tai vastaavassa, ei vain museossa, koska se ei ole tarpeeksi boheemia. Valitettavasti hänen taulunsa ovat tällä hetkellä niin arvokkaita, että kahvilanäyttely on hieman vaikea järjestää...

Satuimme kylään juuri hyvin kuumana ja kesäisenä päivänä, joten voin kyllä aavistaa, mitä taiteilijat kylässä ovat aikoinaan nähneet. Kaunis jokimaisema, kylän laidalta aukeavat pellot sekä kauniit pienet kujat ja talot. Mutta kaikkein päällimmäisenä reissusta jäi mieleen hiljaisuus. Sitä ei aina tajua kaupungissa asuessaan kuinka paljon meteliä joka paikassa on. Sitä luulee, että yöllä on hiljaista, mutta kun oikeasti kohtaa hiljaisuuden, tajuaa, kuinka kovassa  metelissä me oikeasti asutaan. Joten päivä hiljaisuudessa oli todella rentouttava kaiken tämän kaupunkivilinän jälkeen!

Suurkaupungissa asumisen bonuksia

Pariisi on iso paikka. Ja täällä on paljon ihmisiä. Kaikella on aina puolensa, mutta minun mielestä Pariisissa näistä seikoista on enemmän hyötyä kuin haittaa.

Ensinnäkin täällä on kaikenlaisia ihmisiä kaienlaisine tarpeineen, joten kaikenlaisia palveluita ja tuotteita on varmasti saatavilla ainakin jos jaksaa hieman kaivaa. On bio-kauneushoitolaa, walk in -kauneuhoitolaa ja luksuskauneushoitolaa. On kirjakauppoja puolalaisille, kiinalaisille ja englantilaisille. On kahviloita kahvin juomiseen, viinin juomiseen ja nokosten ottamiseen. Suomeen verrattuna Ranska ja varsinkin Pariisi kaupunkina on niin väkirikas, että täällä myös tapahtuu paljon enemmän kuin Suomessa.

Maailmanluokan tapahtumasta sain itse kokemuksen perjantaina kun olimme Viktorian kanssa Stade de France:n stadionilla katsomassa Beyoncé:n ja Jay-Z:n konserttia.

Suomessa ei vastaavaa pääsisi kokemaan ensinnäkin, koska tämän luokan tähdet tuskin koskaan tulevat Suomeen ja toisekseen, Suomessa ei ole paikkaa, johon saataisiin mahtumaan kaikki ne lähes 80 000 ihmistä, jotka konserttiin olivat saapuneet.

Stadion sen täyttymisvaiheessa.

80 000 ihmistä on kyllä niin suuri määrä porukkaa, että sitä on vaikea käsittää vaikka sen näkisikin omin silmin. Pienen käsityksen ihmismassasta sain siinä vaiheessa kun kaikki lähdettiin stadionilta yhtä aikaa kotiin päin. Tietenkin suurin osa halusi Pariisiin päin ja käytännössä stadionilta juna-asemalle asti käveltiin suuressa massassa - muuta vaihtoehtoa ei ollut. Ehkä siinä on yksi huono puoli tästä suurkaupunkielämästä. Eihän Suomessa mihinkään paikkaan mene noin monta ihmistä kerralla, joten tällaisia massoja ei pääse syntymään. Toisaalta suurkaupungin etuna oli se, että konsertin loppumisen jälkeen oli resursseja järjestää useita junavuoroja kaupunkiin ja vaikka jouduttiinkin jonottamaan juna-asemalla, jotta päästiin KOLMANTEEN junaan, joka lähti, ei siltikään jouduttu odottamaan kun ehkä vain parikymmentä minuuttia, koska junia tuli niin paljon vaikka oli jo puoliyö.

Palveluiden lisäksi Pariisi tarjoaa myös paljon tuotteita, joita ei Suomesta saa tai jotka ovat Suomessa paljon kalliimpia kuin täällä. Lisäksi kun yhdistetään tähän se, että ranska on gastronomian kieli, välillä ranskankielisten ruokatermien kääntäminen on vähän hankalaa. Joskus tuntuu, että menua kääntäessä suomeksi listalla on kolme suklaakakkua, kun taas ranskaksi kyseessä on kolme eri jälkiruokaa. Yksi ruokalaji, joka tuli esiin menuja kääntäessä on Méli-Mélo. Sitä ei löytynyt mistään sanakirjasta, joten päädyin kysymään kolleegoilta. He selvensivät, että se on lisäke, joka on sekoitus eri asioista, kuten linsseistä, coucousista ja vihanneksista. Kun olin seuraavan kerran kaupassa, minun piti ostaa sitä, jotta pääsen kokeilemaan tätä vierasta juttua. Tänään sitä sitten kokkalin ja ihan hyväähän se oli, ainakin vaihtelua minun spaghettiruokavalioon... :D

Toinen hauska juttu, jonka löysin, on teepussit, joissa on narut asennettu niin, että pussin voi puristaa vain naruista vetämällä! Mahtava keksintö sanon minä! Muutenkin rakastan ruokakauppoja ulkomailla, joten joka kerta kun käyn kaupassa, se on uusi tutkimusmatka minulle :D Oikeasti olen asunut Pariisissa nyt kuukauden, mutta kävin ensimmäistäkertaa vaatekaupoissa shoppailemassa vasta tänä viikonloppuna, mutta ruokakauppaan olenkin sitten upottanut enemmänkin rahaa... Jostain syystä se on vaan niin jännää löytää kaikkea erilaista mitä kotoa Suomesta ei saa.

Eikö oo siistiä :D

Arkea ja uusia kavereita

Huh kun aika menee nopeaa! Nyt on jo kolme viikkoa harjottelusta takana vaikka se tuntuu vaan ehkä viikolta...

Tällä viikolla meidän toimiston arki arkeentui lopulta, kun viimeisetkin lomailijat tulivat takaisin töihin, joten nyt olen päässyt tutustumaan kaikkiin työkavereihin ja ihan perusarki on tullut aika tutuksi. Toki mitään perusmuottia ei meillä ole, koska joka päivä on erilainen. Yleensä tykkään tehdä päivän työt loppuun ennen kotiinlähtöä, jotta seuraavana päivänä on tilaa uusille työtehtäville, koska yleensä en tiedä vielä illalla, mitä teen seuraavana päivänä.

Bonne rentrée! Kaikki ovat nyt palanneet lomalta ja Petrin kokeellinen keittiö oli tehnyt meille herkkuja. Mun lemppari oli  ehdottomasti vasemmalla pop cake aux olives noires!

Näinä kahtena menneenä viikkona uusia työtehtäviä on tullut tosi tosi paljon! Ekalla viikollahan vain pääasiassa seurailin Jenniä, mutta nyt olen tehnyt kaikki ne tehtävät ja paljon muutakin ihan itsekseni. Ja puhelimeenkin olen saanut vastata ihan olan takaa! Aluksi se tuntui kyllä ihan mahdottomalta tehtävältä, kun en tykkää puhua puhelimessa edes suomeksi, mutta yllättävästi se on alkanut luonnistumaan ja tällä viikolla vastasin puhelimeen jopa ruotsiksi! Oikeesti minä! Enhän minä sitä soittajaa osannut auttaa, mutta sainpahan puhelun siirrettyä :D Muutenkin sain ensimmäisen ruotsinkielen käännöstehtävän Susannelta ja selvisin. Käännöstehtävät on kyllä tosi hyviä ainakin oppimisen suhteen, ihan sama mistä kielestä kääntää. Näinä viikkoina olen muutenkin saanut kääntää aika paljon kaikkea ja sen lisäksi olen tehnyt kaupunkikuvauksia Laventelin nettisivuille. Välillä tuntuu, että ihan kun olisin taas koulun penkillä tekemässä esitelmää, mutta toisaalta sehän vain meinaa, että koulussa ehkä opiskeltiin oikeita asioita...

Lisäksi olen saanut tehdä pari hotellivierailua, kun jotain on tarvinnut viedä asiakkaille hotelliin odottamaan. Mielenkiintoisin vierailu oli kuitenkin uuteen Peninsula hotelliin.

Ovella odottivat vartijat, mutta eivät ne muuta sanoneet kun "Bonjour Madame!"
Ei edes siinä vaiheessa kun kävin aulan vessassa. Ihan kiva vessa. Että jos kukaan
kaipaa ilmasta vessaa Pariisissa...

Se on Pariisin uusin luksushotelli ja Petri lähetti minut sinne katselemaan ympärilleni (juu-u Pariisissa ei ketään käännytetä luksushotellien auloista, ei edes minua!), jotta saan käsityksen millainen hotelli on kyseessä. Kyllä ne kristallikruunut ja marmori aika nopeasti tekivät vaikutuksen! Sitten tein hotellista hotellikuvauksen, jotta uusi hotelli saatiin kuvauksineen varausjärjestelmään.

Viime viikonloppuna tosiaan muutin uuteen asuntoon ja nyt mulla on mukavat 9 neliötä täällä kuudennessa kerroksessa (ai hissi, mikä se on??), mutta ne on mun ihan ikiomat yhdesän neliötä! ja nyt oon saanut tätä näyttämäänkin vähän kivemmalta tämän päiväisen Ikea-reissun jälkeen!


Ikeaan pääsikin kätevästi ilmaisella bussilla Denfert-Rochereau:n metroasemalta ja kävikin ilmi, että Ikean lisäksi paikka on isompikin kauppa-alue Thiais Village. Kuitenkin ylpeänä voin ilmoittaa, että pitäydyin vain Ikeassa ja ostin itse asiassa kaikkea tarpeellista. Kaikkein tarpeellisin oli tietenkin sininen Ikea-kassi, jotta pääsen sen kanssa pyykkäämään huomenna :D


Pariisi on kyllä kohdellut mua todella hyvin viime viikkoina! Ilma on ollut lämmin ja välillä jopa aurinkoinen ja muuton lisäksi kaikkea muutakin mukavaa on tapahtunut. Viktorian kanssa lähdettiin Couch Surfing:n ja Pariisin au pairien järjestämälle piknikille ja siellä tustustuinkin moniin usiin ihmisiin. Nyt onkin ollut sitten sosiaalinen viikko mun mittapuun mukaan kun ollaan tehty jotain harva se päivä!




Yksi positiivinen puoli täällä asumisessa on tosiaankin se, että Eiffel-tornille voi kävellä. Niinpä kävelin ja onhan se ihan komean näköinen illalla! Piknik Chaps de Mars:lla on varmasti yksi kliseisistä Pariisihetkistä, mutta viimeisten parin viikon aikana olen kerennyt katsella kaikkia muitakin turistijuttuja taas uudelleen.

Louvre

Seine

Yksi turistijuttu, joska haluaisin vielä Pariisissa tehdä on käydä Pariisin katakombeissa. Tänään Ikea-reissulla näin tosin jonon, joka sisäänkäynnille oli, joten ehkäpä odotan, että kesän turistiryntäys on ohi ja menen sitten jonottamaan...

Lopuksi vielä viikonlopun baaritunnelmia: kyllä, paikallisessa kuppilassa omistaja oli ottanut kissansa mukaan töihin :D

Ensi viikonloppuna onkin tapahtumassa kaikkea jännää!! Nyt en malttais odottaa!